ISO urakka

Kartantekijän ja ratamestari Heikki Saarisen raportista selviää…..kuinka työläästä urakasta on kyse!
..otteita raportista…

Kartta ja ratasuunnittelu

Kartta
Pyöräsuunnistuskartan tekoa helpottaa paljon, jos alueesta on käytettävissä suunnistuskartta. Suurin ja haasteellisin osa-alue on teiden ja polkujen ajoluokituksen tekeminen.
Nyt käytettävissä oli riittävän ajantasainen suunnistuskartta, jonka pohjalta pääsin tekemään karttaa. Ajoluokituksen tein 10.8 – 13.11.2015, pääosin kävelemällä kaikki urat läpi. Maastossa käytin
paperista 1:7 500 mittakaavaista karttakopiota, johon merkitsin numerolla 1 – 8 uran kulkukelpoisuuden, leveyden ja ajettavuuden mukaan. Varsinaisen piirtämisen tein yleensä saman päivän iltana tietokoneella Ocad 11 ohjelmalla.
Kartan pinta-ala on 10 km2, jonka katsoimme riittävän sekä sprintin että pitkänmatkan kisaan. Alue on itä-länsisuunnassa pitkänomainen ja lähes keskellä karttaa on pitkä suonotkelma joka rajoittaa
ratasuunnittelua. Alue mahtuu 1:12 500 mittakaavassa A3 kokoon vaakasuorassa.
Ratasuunnittelu
Ratojen laatimisen aloitin heti kartanteon jälkeen. Kilpailukeskuksen sijainti käytettävään maastoon nähden aiheutti pientä päänvaivaa, sillä radan loppuosat piti sijoittaa kapeisiin käytäviin.
Tein ns. oman sarjan radan, jonka kävin ajamassa läpi, kellottaen käytetyn ajan. Minulla oli käytettävissä edellisiltä vuosilta ajonopeusvertailutaulukko, omaan nopeuteeni nähden,
jolla määrittelin kunkin sarjan matkan pituuden tavoiteaikojen puitteissa.
Seuraavaksi laadin tavoiteaikojen mukaan taulukon mihin merkitsin sarjat jotka mahdollisesti voisivat ajaa saman radan. Edellisten vuosien osanottajamäärien mukaan tarkistin, ettei radalle tule liian suurta osanottajamäärää, vaan radoittain pysyttäisiin lähes samoissa luvuissa.
Päädyin ratavertailuissa käyttämään 8 eripituista rataa kummassakin kilpailussa. Toisin keväällä havaitsin SSL:n tehneen lisäyksen sarjojen osalta ja lisäsin sprinttiin yhden radan.
Ajattelin alkujaan tuoda sprintin enemmän katualueelle, mutta päädyin turvallisuuden takia pitäytyä kartan itäalueella, männikkokankaalla. Suomessa ei olla totuttu ajamaan kilpailuja yleisellä liikenteellä olevalla katuverkostolla, toisin kuin euroopassa yleensä, lisäksi joillakin autoilijoilla tuntuu olevan kielteinen kanta pyöräilijöitä kohtaan.
Pääsarjojen pidemmän tavoiteajan takia päädyin kierrättämään heidän ratansa kahdella karttalehdellä, näin sain radat mahtumaan A4 lehdelle 1:7 500 mittakaavassa.
Samoin päätettiin turvallisuussyistä ajattaa muut sarjat 11:30 alkaen, että saatiin maasto tyhjäksi ennen 13:30 alkavia yleisten sarjojen kisaajia.Pitkänmatkan mittakaava oli ihan pakon sanelema, Vierumäellä vuonna 2013 käytimme keskimatkalla useampaa karttalehteä, jolloin saimme kartan A4 kokoon ja mittakaavan 1:10 000. Mutta nyt kun oli kyseessä pitkänmatkan kisa ja maasto tarjosi oivan mahdollisuuden, halusin tarjota kisaan tuon pitkän n. 2,5 km rastivälin usealla reitinvalinta mahdollisuudella. Tämä pakottivat käyttämään 1:12 500
mittakaavaa, sillä reitinvalintojen keskenäinen etäisyys oli lähes 2,5 km.
Näin ollen kartta oli A3 kokoinen ja kolme pisintä rataa käytti maastossa olevaa kartanvaihtorastia.
Kevään ja kesän aikana teimme useamman henkilön toimesta testiajoja radoilla, samalla tarkistettiin urakuvausta ja risteysten muotoja. Keväällä kaupunki pyörsi päätöksensä yhden alueen suhteen ja
kielsi sen käytön, jolloin pitkänmatkan ratojen loppuosan ratasuunnittelu jouduttiin muuttamaan ja ohjaamaan osittain samaan käytävään mitä käytettiin sprintissä. Lisäksi vähän ennen h-hetkeä
kartan pohjoisosassa suoritettujen metsänhoidollisten toimenpiteiden johdosta yksi polku-ura tuhoutui ja piti poistaa kokonaan kartalta, aiheuttaen taas muutamaan rataan muutoksen. Viimeisen
kuukauden aikana sahasimme paljon (yli 50 kpl) polkujen päälle kaatuneita puita, maanomistajien antamilla luvilla saimme katkaista puut polun kohdalta. Kahden viimeisen viikon aikana niitettiin muutama heinittynyt polku auki.
Kartat tulostettiin kolme päivää ennen kilpailuja Padasjoen kirjapainossa.
Rastirakenteina käytimme n. 1,7 m pituisia rimoja jotka lyötiin maahan pystyyn, rastilippu kiinnitettiin alimmaiseksi sitten EmiTag ruuvilla n. 1m. korkeudelle maasta ja tolpan yläpäähän molempiin suuntiin näkyvä koodinumero. Rastitolpat pystytettiin viimeisellä viikolla 3 henkilön toimesta.
Rastileimasimet ja -liput päätettiin viedä kumpanakin päivänä ennen kilpailun alkua ja hakea heti kilpailun jälkeen pois, kalustotappioiden välttämiseksi. Samalla käynnistettiin rastileimasin ja testattiin, että se toimi. Rastien vienti onnistui ripeästi 6 henkilön voimin, sprintissä vähän alle 40 rastia ja pitkällä puolestaan reilu 40 rastia. Osa rastinviejistä suoritti ns. vartiointiajoa rasteilla lähes koko kilpailun ajan.
Mielestäni ratojen pituuden arviointi onnistui verrattain hyvin sillä sprintissä vain 4:ssä sarjassa tavoiteaika ylittyi niukasti. Vastaavasti pitkällämatkalla kahdessa ikänaissarjassa ohjeaika ylittyi

(vain muutama osanottaja) ja miehissä kahdessa sarjassa alitettiin tavoite.

Ski Orienteering Club Asikkala